Entä jos automaatiojärjestelmää ei tarvitsisi rakentaa tyhjästä?

Onko automaation uusiminen ajankohtaista, tai oletko keskellä tuotekehitysprojektia, jossa automaatio määrittää lopputuloksen? Rakennetaanko se kerralla oikein – vai maksetaanko siitä myöhemmin?

Monessa automaatioprojektissa ratkaisut toteutetaan edelleen projektikohtaisesti ilman yhtenäistä rakennetta. Tämä näkyy viivästyvinä toimituksina, vaikeampana vianetsintänä ja kasvavina ylläpitokustannuksina. Lisäksi sama ongelma ratkaistaan eri projekteissa usein eri tavoin ilman, että opit siirtyvät eteenpäin.

Alustavetoinen automaatiosovelluskehitys muuttaa tämän – automaatiojärjestelmät toteutetaan valmiin ja uudelleenkäytettävän alustan päälle, eikä jokaista ratkaisua rakenneta erikseen. Tällöin PLC-ohjelmointi, arkkitehtuuri ja keskeiset toiminnot perustuvat yhtenäiseen rakenteeseen, joka parantaa laatua, vähentää virheitä ja tekee kehityksestä hallittavampaa.

Automaatio toimii vasta, kun kokonaisuus toimii

Automaatiojärjestelmä ei ole pelkkää PLC-ohjelmointia, vaan kokonaisuus, joka sisältää muun muassa mittaukset, diagnostiikan, turvallisuustoiminnot, IO-käsittelyn, lokituksen ja käyttöliittymät. Kun nämä toteutetaan ilman yhteistä rakennetta, järjestelmästä tulee vaikeasti hallittava. Tämä johtaa usein siihen, että muutosten tekeminen on hidasta, työlästä ja altista virheille.

Siksi ratkaisevaa ei ole yksittäinen ohjelmointiratkaisu, vaan koko automaatiojärjestelmän arkkitehtuuri.

Mitä jos automaatiojärjestelmä rakennettaisiin toimivaksi todetun rakenteen päälle?

Alustavetoinen kehitys tarkoittaa, että automaatiojärjestelmä rakennetaan valmiin rungon päälle. Tämä runko määrittää, miten keskeiset toiminnot – kuten IO-käsittely, diagnostiikka ja applikaatiotason toiminnot – toteutetaan yhdenmukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi valmiita funktiolohkokirjastoja, yhtenäisiä nimeämiskäytäntöjä ja vakioituja käyttöliittymäratkaisuja.

Toteutus keskittyy vain asiakaskohtaisiin tarpeisiin, mikä tekee järjestelmistä tasalaatuisempia, helpommin ylläpidettäviä ja paremmin skaalautuvia. Miltä kuulostaisi, jos teidänkin käyttöönotot olisivat hallitumpia, testaamisen tarve pienempi ja uusien työntekijöiden perehdytys suoraviivaisempaa?

Kun perusta on kunnossa, jokainen uusi projekti on edellistä nopeampi – ei hitaampi.

Miten tämä näkyy teidän liiketoiminnassa?

Säästöt eivät synny vain kehitysvaiheessa, vaan koko järjestelmän elinkaaren aikana. Oletteko arvioineet, kuinka suuri osa kustannuksista syntyy vasta käyttöönoton jälkeen?

Eräässä energiantuotannon automaatioprojektissa saavutettiin noin 35 % säästö kehitystyössä, lyhyempi toteutusaika sekä parempi koodin laatu ja ylläpidettävyys. Miltä vastaava säästö näyttäisi teidän projekteissa?

• Lyhyempi käyttöönottoaika – tuotanto käyntiin nopeammin
• Vähemmän virheitä – vähemmän tuotantokatkoksia
• Helpompi ylläpito – pienemmät elinkaarikustannukset
• Yhtenäinen rakenne – helpompi skaalata ja kehittää

Keskeiset opit

Alustavetoinen automaatiosovelluskehitys mahdollistaa järjestelmällisen tavan rakentaa automaatiota – ei uudelleen joka projektissa. Yritykset, jotka siirtyvät alustavetoiseen kehitykseen, pystyvät skaalaamaan tekemistään ilman vastaavaa kasvua kustannuksissa.

Haluatko tietää, kuinka paljon te voisitte säästää automaatiojärjestelmän elinkaarikustannuksissa?

Keskustellaan 30 min – kartoitamme teidän nykytilanteen ja missä voitte säästää aikaa ja kustannuksia automaatiossa.

Juha Katajisto

Founder, Chief Architect

+358 40 501 4068

juha.katajisto@insolution.fi

Johannes Ollinmäki

Sales Manager​

+358 44 494 5789​

johannes.ollinmaki@insolution.fi